Headhunter kaipaa ihmisjohtajuutta uutisoi sunnuntain HS 7.2. Uskon, että moni muukin taho kaipaa samaa asiaa. Kun kerroin viime viikolla jo eläkkeelle siirtyneelle kollegalleni, että autan ihmisiä työelämän haasteissa. Hän totesi, että juuri tuollaista tukea olisin kaivannut työelämässä. Yllättävää ja surullista. Mietin millainen kuva minulla oli hänestä, kun teimme yhdessä töitä. Minulle välittyi, että hän oli visionääri ja edelläkävijä. Arvostin häntä jo tuolloin inhimillisenä johtajana ja eri näkökulmien kuuntelijana. Hän ennakoi tulevia trendejä ja aisti, mihin kehitys ja maailma oli menossa. Nyttemmin uskon, että hän joutui perustelemaan uusia ideoita melkoisen ponnekkaasti silloisessa toiminta-ympäristössä ja johtoryhmässä.
Minä näin osaavaan ja määrätietoisen asiantuntijan sekä ihmisten johtajan, jolle kaikki ovet olivat avoinna ja kaikki oli mahdollista. Tuntui ikävältä, kun tämä ihannekuva tuli alas jalustaltaan. Keskustellessamme ajattelin mielessäni, että hän on kokenut olevansa todella yksin puhuessaan visioistaan. Samalla hän on yksin kamppaillut erilaisten liiketoiminnan kehittämisen, henkilöstön mitoittamisen, kannattavuuslaskelmien ja eturistiriitojen keskellä. Kaikki, mitä hän tuolloin puhui tulevista trendeistä ja maailmanlaajuisista verkostoista, on tänä päivänä toteutunut. Miksei kukaan uskonut?
Ihmisjohtamista tuodaan kohta ulkomailta
Suomalaisessa johtamisessa korostuu vahvasti asiajohtaminen. Tutkimusten mukaan johtoryhmissä on vahvasti edustettuna numerot, laatu ja tulos. Ei haluta ottaa isoja riskejä, vaan edetään tasaisen varmasti. Kun halutaan uudistuksia ja selvää kasvua, tulisi olla rohkeutta kyseenalaistaa nykyistä toimintaa. Yrityksiin kaivataan lisää visionäärejä, innovaattoreita ja kokeilijoita. Tarvitaan tilaa uusille ideoille ja niiden nopeaa testausta ja kokeilua käytäntöön. Asennetta, jos joku asia toimii, tehdään lisää ja jos ei toimi, niin tehdään jotakin toisin.
Ihmisjohtajuudesta on tulossa tuontituote. Hyvä johtaja ei ainoastaan keskity numeroihin vaan saa ihmiset toimimaan toivotulla tavalla. Aiheesta oli hyvä kirjoitus sunnuntain 7.2. Helsingin Sanomissa. Siinä kiitetään mm. ruotsalaisia johtajia positiivisuudesta, optimismista ja halusta nähdä mahdollisuuksia. Pehmoilua tai ei, Ruotsilla menee taloudellisesti hyvin tällä hetkellä.
Suunnaton tilaus tsempille
Suomi tuntuu nyt kääntyvän hitaasti. Mistä saadaan lisää toiveikkuutta ja myönteistä uskoa tulevaisuuteen? Tämä vaatii johtamiselta uutta otetta ja asennetta. Rohkeutta kuunnella, viisautta nähdä innostumisen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja kokeilla uusia asioita. Kyky huomata pienetkin onnistumisen merkit ja edistysaskeleet. Ehkä tässäkin kohtaa parasta aloittaa itsestä ja ottaa to-do-listan rinnalle lista onnistumisista ja aikaansaannoksista. Ja johtajana muistaa antaa kiitosta onnistumisista.
Tällä hetkellä yrityksissä on suunnaton tilaus tsempille, hyvälle energiselle tekemiselle, onnistumisten ja aikaansaannosten huomaamiselle sekä positiivisen ja kannustavan ilmapiirin löytymiselle. Johtaja ja koko työyhteisö ovat tässä avainasemassa.
Näen työssäni, miten paljon ihmisillä – huippuosaajilla ja oman työnsä parhailla asiantuntijoilla – on hyviä ideoita ja ehdotuksia oman työn virittämiseen, paremman tehokkuuden ja molemminpuolisen joustavuuden löytämiseen. Ihmiset todellakin haluavat tehdä hyvää työtä, voida kokonaisvaltaisen hyvin ja sitä kautta saada hyviä tuloksia aikaan.
Meillä on hyvät edellytykset olla edelläkävijöitä ja kehittyä itse hyviksi ihmisten johtajiksi, jos vain tahdomme. Tahto on ratkaiseva, taitoja voi aina kehittää. Ehkäpä ulkopuolinen boostaus ja kannustus olisi auttanut ex-kollegaani saamaan visionsa lentoon.
Nyt käännetään suunta nousuun. Tämä, jos mikä, on kova juttu!
Kun haluat lähteä yhdessä tätä toteuttamaan, ota yhteys.
Terveisin
Riitta