CoPassion movement on alkanut!

Terveiset Helsingin yliopiston CoPassion-seminaarin ensimmäisestä päivästä 11.1. Paikalle oli ilmoittautunut yli 700 myötätunnon mullistavasta voimasta kiinnostunutta. Ensimmäisen päivän teema oli Leading Compassion. Huippututkijat ja esiintyjät kertoivat myötätunnon vaikutuksesta organisaatioon ja johtamiseen.

Myötätunto on sosiaalinen prosessi ja strateginen kilpailuetu

Ph. D. Monica Worline, CompassionLab kertoi hyviä esimerkkejä myötätunnon merkityksestä sosiaalisena prosessina organisaatiossa ja strategisena kilpailuetuna, joista on näyttöä tutkimustuloksissa yli 15 vuoden ajalta. Erityisesti herätti  ajatuksia hänen avauksessaan lause: “Huoneessa on aina kärsimystä.  There is always pain in the room. Frost 1999. ” Jollakin työyhteisön jäsenistä voi olla hankala tilanne työssä tai henkilökohtaisessa elämässään. Se, uskallammeko paljastaa asian, on sidoksissa organisaation luottamuksen ja myötätunnon tasoon. Toisaalta, jos ei ole kärsimystä, ei ole myötätuntoa. Myötätunto on mahdollista vasta sitten, kun sallitaan kärsimyksen ja vastoinkäymisten ilmaiseminen. Jos kärsimystä ei haluta nähdä ja se lakaistaan maton alle, suljetaan mahdollisuus myötätunnon kokemiseen ja ilmaisemiseen.

Kun kärsimys tunnustetaan, koetaan ensin empaattista huolta (empathic concern) ja voidaan tehdä konkreettisia toimia myötätunnon osoittamiseksi. Esimiestyössä myötätuntoa voi osoittaa olemalla läsnä, kuuntelemalla ja osoittamalla kiinnostusta.

Myös koko työyhteisölle voidaan antaa mahdollisuus yhteisesti osoittaa myötätuntoa esimerkiksi tilanteissa, joissa on menetyksiä ja surua. Tällä voidaan helpottaa ihmisten kokemaa empaattista stressiä ja huolta. Ihmiset voivat kokoontua yhteen, ottaa toisiaan kädestä ja olla hiljaa. Hiljaisuus on tärkeä. Se antaa mahdollisuuden jokaisen tuntea ja ajatella vapaasti. Tutkimusten mukaan työntekijät ovat sitoutuneempia ja vaihtuvuus vähenee organisaatioissa, joissa on lämpöä, välittämistä ja myötätuntoa.  

Palveleva johtajuus ja yrityksen sosiaalinen vastuu

Toinen mielenkiintoinen aihe oli Professori Dirk van Dierendonckin esitys aiheesta Servant Leadership – palveleva johtajuus. Lähtökohtana ajatus, että johtaminen on tiimin tarpeiden huomaamista ja tiimin palvelemista. Hyviin liiketaloudellisiin tuloksiin voidaan päästä inhimillisin keinoin ja tuntemalla sosiaalista vastuuta työntekijöistä. Dirk haastoi meitä ajattelemaan, voimmeko hyväksyä ihmiset sellaisina kuin he ovat, omana itsenään. Hearts vs. heads – Dirk korosti myös, miten tärkeää on ottaa jo rekrytoinnissa huomioon, että henkilöllä on oikea asenne (heart), ei siis pelkästään osaamista ja kokemusta (head).

Johtajan oma hyvinvointi

Ph. D. Christin Mellnerin, Tukholman yliopisto, aiheena oli  “Kestävä johtajuus muuttuvassa työelämässä – Sustainable leadership in a chancing working life”.  Hänen näkökulmana oli johtajan myötätuntoinen suhtautuminen omaan itseensä. Christin kuvaili hyvin johtamisen vaativuutta hektisessä, epävarmassa, muuttuvassa ja kompleksisessa maailmassa voimakkaan murroksen keskellä.

Myötätunto on tärkeää johtamisessa, mutta yhtä tärkeää on, miten johtaja osoittaa itseään kohtaan myötätuntoa (self compassion). Sen lisäksi, että johtaja näyttää suuntaa, kertoo odotuksista ja tukee henkilöstöä, on tärkeää, että johtaja huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista. Myös johtajan oma hyvinvointi on tärkeää hyvän johtajuuden onnistumisen kannalta. Johtaminen edellyttää halua ja kykyä. Christin peräänkuulutti vahvoja johtajan inhimillisiä arvoja ja sitä, että aidosti pitää ihmisistä ja haluaa heille hyvää ja hyvinvointia.

Christin nosti myös esille sen, että tutkimukset osoittavat, että johtajat, jotka osoittavat myötätuntoa itseään kohtaan, osaavat asettaa selkeät rajat esimerkiksi työn ja vapaa-ajan välille. Rajojen asettaminen on avaintekijä johtajan palautumisessa.

  • Millaisia esimerkkejä ja kokemuksia sinulla on myötätunnosta työssä?
  • Miten sinä osoitat myötätuntoa johtamisessa?
  • Miten sinä huolehdit omasta hyvinvoinnista?

Antoisa päivä antoi paljon ajattelemisen aihetta ja uusia ideoita.

Tärkein asia minulle oli kuitenkin se, että myötätunto on pieniä tekoja arjessa, joita voin ihan itse tehdä!

Myötätuntoista viikkoa

Riitta

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp